Kituuttamisesta kulutusjuhlaan

Suomi on noussut sotien jälkeen teollistumisen ja teknologian kehittymisen myötä köyhästä maasta hyvinvointivaltioksi. 60-luvulla väestö alkoi muuttaa kaupunkeihin, naiset menivät kodin ulkopuolelle töihin. Perheiden koko pieneni. Kotitalouksien käytössä oleva varallisuus kasvoi. 

Onko sukupolvien rahankäyttötottumukset erilaisia verrattuna toisiinsa, vai onko ihmisten rahankäyttötottumukset muuttuneet käytössä olevan varallisuuden myötä kun ikää ja rahaa on tullut lisää?

Suuret ikäluokat suhtautuvat rahaan eri tavalla mitä esim. nykyteinit. Minkä verran tähän vaikuttaa euron tulo valuutaksi 2000-luvun alussa? Ihmiset, jotka ovat käyttäneet aiemmin markkoja, kääntävät monesti vieläkin hinnat markoiksi. Euroaikaan siirtyminen sai osan markkoihin tottuneista ihmisistä hämääntymään. Euro versus kuusi vanhaa mummon markkaa. Hintasokeus katosi, kun palkka olikin äkkiä käytetty. 

Ennen syötiin omalla tilalla tuotettua ruokaa. Tavaroita korjattiin, kun ne menivät rikki. Vaatteissa oli paikkaa paikan päällä ja vaatteet kierrätettiin sisarukselta toiselle. Kenkiä ei ollut joka lapsella. Nykyään koneet ja laitteet ovat sellaisia, että itse ei välttämättä pysty korjaamaan, vaan tuote on vietävä alan ammattilaiselle. Monesti korjaaminen tulee kalliimmaksi kuin uuden osto. Entisaikaan muoti ei sanellut miten pukeudutaan, vaan se, mihin oli varaa. Nykyään vaatteita tuotetaan halvan työvoiman maissa, joten vanhoja vaatteita ei enää paikata, vaan heitetään pois ja ostetaan uutta tilalle.  Moni vanhempi ihminen ei heitä edes narunpätkää roskiin, kun sitä voi vielä tarvita. Kertakäyttökulttuuri rulettaa. 

Elämme maailmassa, missä on tarjolla kaikkea, mitä ei ole tiennyt edes olevan olemassa tai tarvinneensa. Kun 70-luvulla syntynyt muutti kotoa pois, mukaan tarvitsi ottaa vain muutaman huonekalun, vähän astioita ja ehkä oman pyörän, jos semmoisen omisti. Kun nykynuori muuttaa kotoa pois, muuttokuormaan lähtee mahdollisesti huonekalujen ja astioitten lisäksi mm. mikrouuni, tietokone, tv ja muutama muu tekninen härpäke, mitä ilman ei voi olla. Nuorelle saatetaan ostaa jopa oma auto. 

Tämän päivän ihminen tarvitsee rahaa eri asioihin, mitä esim. 60 vuotta sitten eläneet. Nykyään talouksiin tulee laskuja esimerkiksi puhelin- ja nettiliittymistä (joka perheenjäsenelle omansa), vakuutuksista ja vedestä. Ulkomaanmatkoja tekee useampi ja useammin mitä ennen.

Kilpavarustelua lainarahalla

Nykyihmisen tärkein harrastus on kilpavarustelu; pitää ostaa aina hienompaa ja parempaa, ettei vaan jäisi kakkoseksi. Ja aina löytyy joku, jolla on joku asia paremmin. Lapsille on pakko ostaa kaikkea siinä pelossa, ettei niitä kiusattaisi koulussa, jopa lainarahalla. Sisäistä rauhaa ei löydy, ainakaan ostamalla. 

”Tänään tankki on pankki ja työttömyyden miinaan jokainen astua voi” lauloi Miljoonasade jo 80-luvulla. Tämä pitää edelleen paikkansa. Nykyään ei juurikaan ole olemassa työtä, josta voi 40 vuoden palveluksen jälkeen siirtyä eläkkeelle. Varmaa työpaikkaa ei ole. On YT:tä ja muuta levottomuutta herättävää: ei voi kuin odottaa, kenen kohdalle iso luuta osuu ja joutuu kilometritehtaalle. Huoli valtaa mielen: riittääkö rahat?

Pikavipit ”helpottamaan” arkea

Rahaa

Työttömyys ja sairaudet aiheuttavat yksityisten ihmisten rahavaikeuksia. Joku turvautuu lainaan. Lainaraha auttaa pienen hetken, kunnes on takaisinmaksun aika. Pikavippien otto on tehty helpoksi, valitettavasti kulut ja korot nostavat alkuperäisen summan moninkertaiseksi ja sitten pahimmillaan otetaan uutta vippiä ja joudutaan kierteeseen. 

Myöhemmässä vaiheessa lapsi saattaa päätyä ottamaan pikaluottoa tullessaan täysi-ikäiseksi. Ja kaikki on alkanut vanhemman esimerkistä. Eniten Suomessa velkaantuvat tällä hetkellä 25–34-vuotiaat miehet ja henkilöt, jotka ovat kohta jäämässä eläkkeelle. Eri sukupolvilla on varmaankin erilaiset rahankäyttötottumukset, mutta miksi juuri nämä 25-34 vuotiaat miehet ja eläkkeelle jäämässä olevat ovat eniten velkaantuvia?

Vaikuttiko 80-luvun lopun lama näitten eläkkeelle jäävien velkaantumiseen? Ennen lamaa oli helppoa saada lainaa, jopa ilman vakuuksia. Vai onko joidenkin pian eläkkeelle jäävien velkaantuneitten kohdalla niin, että heidän lapsensa ovat noita noin 30-vuotiaita velkaantuneita nuoria miehiä ja vanhemmat ovat velkaantuneet yrittäessään auttaa lapsiaan? Vai onko takana avioero ja siitä johtuva velkaantuminen?

Ihmisen rahankäyttöön vaikuttaa lukuisat tekijät. On ylpeyttä, näyttämisenhalua, nuukuutta, työttömyyttä, näköalattomuutta. Ei ole olemassa yhtä ainutta tekijää, mikä vaikuttaa rahankäyttöön. Joten ei voida myöskään yleistää, että joku tietty sukupolvi käyttää tietyllä tavalla rahaa.

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
Share on pinterest
Pinterest