Prepsikka

Missä on katsastusasemien yhtenäinen laatu?

Vein hieman yli 200 000 kilometriä ajetun työsuhde-Volvoni vuosikatsastukseen suosikkikatsastusasemalleni Espooseen syyskuun alussa. Autoharrastajana olen vieraillut katsastuskonttoreilla 25 vuoden aikana sen verran monta kertaa, että otantani laajuus riittää tähän pohdintaan.

Suomalainen katsastustoiminta on tiukempi kuin EU vaatii. Vuosien saatossa olen käynyt aina samalla katsastusasemalla useamman kerran, ennen kuin olen kokeillut seuraavaa. Jokaisella asemalla tuntuu olevan sama, kauniisti sanottuna hajanainen käytäntö.

Kun aiemmilla kerroilla ”nykyisellä” katsastusasemallani katsastusmies on ymmärtänyt, että auto ei ole uusi, mutta täyttää tieliikennelain edellyttämät vaatimukset, ihan jokaista pientä asiaa ei ole tarvinnut kaivaa suurennuslasilla. Syyskuussa 2015 sekin tilanne muuttui.

Huomasin jo alkuminuuteilla, että tästä tarkastuksesta tulee perusteellinen, ja joku syy hylkäykseen löytyy. Mielenkiintoisen tästä tapauksesta tekee se, että valitsin katsastusajankohdaksi ”happy hourin”, eli edullisimman.

Inssi penkoi autoani läpikotaisin ja väänteli rengasraudalla kaikki renkaat kaikkiin mahdollisiin ilmansuuntiin. Lopulta tuli tuomio: vasemman puolen ulompi raidetangonpää on väljä, ja katsastus on hylätty. Sattumoisin tiesin, ettei välystä ole, mutta jokainen tietää, ettei tuossa tilanteessa käy inttäminen.

Vaihdoin raidetangonpään itse. Olen vaihtanut niitä vähintäänkin kymmeniä. Tunnistan väljän nivelen, kun sellainen tulee vastaan. Otin vanhan nivelen kouraani, revin suojakumin pois ja pyyhin siitä vaseliinit, jotta mikään ei jarruttaisi nivelen liikettä. Ei metallipölyä, koska vaseliini oli ihan kirkasta. Ei välystä, ainoastaan pientä kulumaa. Paiskasin nivelen peräkontiin aikeissani näyttää se inssille jälkitarkastuksen yhteydessä.

Jälkitarkastuksessa inssi nosti auton keulan ylös ja otti renkaasta tukevan otteen. Heilautti kerran ja laski keulan alas. En havainnut, että olisi katsonut että nivel on vaihdettu. Katsastus hyväksytty, tervetuloa uudelleen. Sattui olemaan sama inssi kuin ensimmäisellä kerralla, joten en viitsinyt kaivaa niveltä peräkontista ja kysyä, oliko nivel sellainen, että se johti hylkyyn.

Reissuni katsastusaseman ”happy hourin” aikaan maksoi jälkitarkastuksen lisäksi uuden nivelen, jonka vaihtotarve oli vähintäänkin kyseenalainen.

Jäinkin miettimään, miksi lähes jokaisella katsastusasemalla katsastuksen tulos riippuu työntekijästä. En löytänyt mitään järkevää syytä. Yhtenäistä toimintatapaa ei tunnu olevan. Urbaanilegendojen mukaan on asemia, joilla heikkokuntoisempaankin ritsaan saa leiman, kun toisessa paikassa inssi repisi kilvet silppuriin.

Laki on laki. Mutta miksi tarkastukset eivät ole yhteismitallisia? Tästäkin tapauksesta jäi hieman ”rahastuksen maku”.

Pistä jakoon: Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedIn

Keittiökin alkaa pikkuhiljaa näyttää keittiöltä. #sisustus #remontointi #teeseitse

test Twitter Media - Keittiökin alkaa pikkuhiljaa näyttää keittiöltä. #sisustus #remontointi #teeseitse https://t.co/Volr2J3KXX
Kaikki oikeudet ja naurut pidätetään. Copyright © 2008-2017 Prepsikka Oy. Y-tunnus 2202417-7.