Prepsikka

Haista sinä kuule pakkoruotsi!

Pudasjärven yläaste, syksy 1985. Elämäni ensimmäinen kosketus pakkoruotsiin. Kuuden vuoden kitumisen jälkeen reputimme luokkakaverini kanssa ruotsin ylioppilaskirjoituksen preliminäärin. Opettajalla oli kyyneleet silmissään.

Yrittäkää, kyllä te pojat pääsette läpi.

Mitä minä millään pakkoruotsilla tekisin? Peruspudasjärveläinen kun ei muuta Oulua kauemmas, eikä siellä ruotsia puhuta. Ennen yo-kirjoituksia kuulin jostain ohimennen, että täytyy opetella kuuntelemaan kielen rytmi. No, sillä aikaa kun muut tahkosivat oppejaan kirjoista, hitsasin vuoden 1967 Volvo Amazoniani ja kuuntelin ruotsinkielisiä radio-ohjelmia. Mutisin mukana.

Opettajan suureksi yllätykseksi kirjoitin 266/277 pistettä. Laudatur. Koulun parhaat pisteet. Lahja Ruotsin suurlähetystöltä. Mitä minä millään pakkoruotsilla tekisin vieläkään? Insinööriksi aion lukea, ei insinööri mitään ruotsia tarvitse. Saksaa, Deutsch ist Da!

Työurallani vuodesta 1995 olen lukuisia kertoja törmännyt tilanteisiin, jossa olen joutunut verestämään kielitaitoani. Työskennellyt Ruotsissa. Suomessa ruotsalaisten ja ruotsinkielisten kanssa. Valmentanut GrIFK:n pieniä kullannuppusalibandypelaajia, joiden suomen kieli on heikompaa kuin minun ruotsini.

Perjantaina 7.10. soitti vaihteeksi asiakasyritykseni toimitusjohtaja Ruotsista. Emme ole aiemmin keskustelleet puhelimitse, ja sähköpostitkin ovat olleet automaattisesti englanniksi. Kun sitten aloin keskustella ruotsiksi, toimari ilahtui.

Jag visste inte att du kan prata svenska!

Viikonloppuna mietin monta kertaa, että kyllä me suomalaiset olemme onnekkaita, kun meillä on kaksi kieltä ja kolmas pakollinen. Ja kuinka kapeakatseisia ovatkaan ne, jotka eivät tätä ymmärrä. Vaikka opettelisit tarpeetonta tagalo-kieltä, jota käytetään Filippiineillä, asetat itsesi alttiiksi oppia muitakin kieliä. Pakkoruotsi on kilisyttänyt oman yritykseni kassaa yli kahdeksan vuoden aikana sen verran merkittävästi, että aion pitää vähäistä kielitaitoani yllä viimeiseen saakka.

Olen huomannut, että asiakkaat arvostavat todella paljon sitä, että edes yrittää kunnioittaa heitä heidän omalla kielellään. Kuinka moni maailman business-tähdistä on Nordic Business Forumissa aloittanut oman esityksensä muutamalla sanalla suomea? Ja mikä on ollut yleisön reaktio? Taputus, hurraaminen, kiitollisuus.

Så vad tycker du om dom äpplena?

Pistä jakoon: Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedIn

Yksi kommentti “Haista sinä kuule pakkoruotsi!

  1. Jaana sanoo:

    Hah hah, precis så tänkte jag med i skolan ” varför skulle JAG lära mig svenska?” Korkad!! Så sa jag till min svenska läraren. Nu 30 år bosatt i Sverige tycker jag att det är rätt coolt att kunna kommunicera på svenska på hemma plan 😜

Kommentointi suljettu.

Melkein voitettiin jääkiekossa. Vastustaja tasoitti viimeisellä sekunnilla. Vähän söi.

Kaikki oikeudet ja naurut pidätetään. Copyright © 2008-2017 Prepsikka Oy. Y-tunnus 2202417-7.